FinnBuild messut

Thu 11 Oct 2018 11:45:00 AM EEST

Passiivitalojen lämmitystarve Etelä-Suomessa tulee olla ≤20kWh/m2. Tämä asettaa kriteerejä LVI-suunnittelulle ja rakennuksen ohjattavuudelle. Fourdegin älykäs palvelu lämmityksen ohjaukseen on käytössä Suomen energiatehokkaimmassa toimistorakennuksessa, vuonna 2011 rakennetussa Viikin ympäristötalossa. Rakennuksen energiankulutus 70kWh/m2 vastaa A+ tasoa ja on noin puolet tavallisen toimistorakennuksen energiankulutuksesta. Fourdegin palvelun avulla lämmitystarvetta laskettiin viime keväänä vielä 10%:lla. Lisää aiheesta Rakennuslehden kesäkuun 2018 numerosta ja WWF:n artikkelista

Lähes nollaenergiatalossa merkittävä osa rakennuksen energiantarpeesta katetaan talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla. Rakennusten ääripää, nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa siirrettäväksi verkostoihin yhtä paljon kuin talo itse käyttää energiaa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu kaukolämpö voidaan laskea talon läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi energiaksi. VTT:llä on tutkittu, että alueelliset lämmönlähteet ovat Suomen olosuhteissa tarpeellisia, kuten myös hajautettu lämmöntuotanto usean tuottajan kesken. 

Energiaketjun hallinta ja älykkäät verkot ovat edellytykset uusiutuvien energioiden tuotannolle rakennuksissa ja alueellisesti. Syy tähän on kulutuksen ja tuotannon eriaikaisuus. Uusiutuvien ajallinen tuotantoero saadaan tasattua ja jokainen rakennus tuottaa kustannustehokkaasti puhdasta energiaa. 

 

Nollaenergiarakennusten energiatehokkuus muodostuu kahdesta kokonaisuudesta:

1. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tehdyt valinnat, joiden vaikutus esimerkiksi lämpöön voi olla 50 - 75 %. 

  • Lämpöhäviöiden minimoiminen talvella ja aurinkoenergian hyödyntäminen kesällä. 
  • Ylilämpöjen estäminen kesällä. 
  • Tuotannon ja kulutuksen eriaikaisuuden hallinta varastoilla ja verkolla. 
  • Hankintamenettelyt ja kilpailuttamisen periaatteet.

2. Käytön vaikutus esimerkiksi lämmitykseen on 10 - 20 %.

  • Rakennuksen tulee tuottaa sisäolosuhteet mahdollisimman vähällä energiankulutuksella. 
  • Tarpeenmukainen käyttö ja -ohjaus. 
  • Tavoitearvojen seuranta.
  • Vikatilojen ilmoitukset ja ennaltaehkäisy. 
  • Käyttäjän ymmärrys automatiikasta ja rakennuksen varustelutaso, kuten sauna.

 

Kun suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on tehty oikeat valinnat, rakennuksen käytön merkitys kasvaa perinteisiin rakennuksiin verrattaessa. Yksi suurimmista haasteista on ylilämmittämisen estäminen. Kun ulkolämpötila on sääennusteen mukaan nousemassa, niin huoneen lämmitystä lasketaan jo etukäteen. Näin huoneen lämpötila pysyy tasaisena ja ilmaisenergian, eli tässä tapauksessa ulkolämpötilan, hyödyntäminen maksimoituu.

Myös FinnBuild-messuilla näkee, että energiatehokkuus ja älykäs ohjaus ovat tapetilla tulevaisuuden rakentamisessa. ”Tekoäly jaksaa sinnikkäästi oppia yhdistämään jokaisen huoneen mukavuuden ja energiatehokkuuden”, sanoo Markku Makkonen, Fourdegin toimitusjohtaja.

Tule keskustelemaan Fourdegin älykkäästä lämmityksestä FinnBuild-messujen osastolla 3b63. Markku pitää myös esityksen Rakennuslehti-lavalla (halli 1) perjantaina 12.10 klo 12.30.

Sonja Salo
Operatiivinen johtaja
Fourdeg

 

Blogikirjoitukseen on käytetty seuraavia lähteitä:

www.hel.fi/static/ymk/esitteet/ymparistotalo-fi.pdf

ril.easypage.fi/media/files/ret_jyri__nieminen.pdf

Marszal, A.; Bourrelle, J.; Nieminen, J. et al. 2010. North European Understanding of Zero Energy/Emission Buildings. Zero emission buildings - proceedings of Renewable Energy Conference. Trondheim, Norway.

Lylykangas, Kimmo; Nieminen, Jyri: What is a Passive House in Finland? Conference Proceedings. 12th International Conference on Passive Houses 2008.

 

Back