Asumisen vaikutus energiankulutukseen

Mon 01 Apr 2019 11:05:00 AM EEST

Tilastokeskuksen mukaan asumiseen kului 66 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2017. Absoluuttinen kulutus laski hieman edellisestä vuodesta, vaikka asuntojen lukumäärä ja tilavuus kasvoivat noin prosentin. Tämä johtuu siitä, että edellistä vuotta lämpimämpi sää laski lämmitysenergian tarvetta. Onko kehitys liian hidasta?

(C) Sonja Siltala HKM, Helsingin kaupunginmuseo Muokattu vastaamaan blogin formaattia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 

(C)Sonja Siltala HKM, Helsingin kaupunginmuseo. Muokattu vastaamaan blogin formaattia.

Tilastokeskuksen viime vuoden lopussa julkaistussa asumisen energiankulutustilastossa käy ilmi, että asumisen energiankulutuksesta kaksi kolmasosaa kuluu asuintilojen lämmitykseen. Muu kulutus koostuu käyttöveden ja saunojen lämmityksestä sekä kotitalouslaitteiden käytöstä. Tilojen lämmitysenergiantarve laski noin prosentin, ja kotitalouslaitteiden energiankulutus noin kolme prosenttia.

Energian kulutus ja hiilijalanjälki ovat toki eri asioita. Ihmisen on pakko syödä ja asua elämiseen välttämättömissä olosuhteissa, joten energiaa kuluu joka tapauksessa. Suomalaiset voivat kuitenkin itse päättää 70% hiilijalanjäljestään. Loput menevät hallinnon kulutukseen ja investointeihin. IPCC:n raportissakin painotetaan, että kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vaatii radikaalia muutosta kulutustottumuksiin.

Kulutustottumusten muutos tarkoittaa aluksi sitä, että valitsemalla esimerkiksi vähäpäästöisemmän auton, kasvisruokaa tai hiilineutraalin sähkösopimuksen, ihminen voi kuluttaa saman verran pienemmillä päästöillä. Seuraavaksi kulutusta pitää selkeästi pienentää. Energiaakin voi myös säästää ottamalla lyhyempiä suihkuja. Tämä saattaa kuitenkin vaikuttaa suoraan asumisviihtyvyyteen, joten hyvä tarkoitus saattaa nopeasti unohtua talven tuiskeessa.

Toisaalta energiatehokkuuden lisäämisessä piilee säästö, joka ei vaikuta ollenkaan elämisen laatuun. Investoimalla energiatehokkuuteen asuinolot pysyvät vähintäänkin samana, vaikka energiaa kulutetaan vähemmän. Markkinoilla on useita lämmityskuluja vähentäviä ratkaisuja, joilla on lyhyt takaisinmaksuaika verrattuna vaikkapa aurinkopaneeleihin. Panostamalla energiatehokkuuteen taloyhtiöt ja kiinteistön omistajat saavat monestakin näkökulmasta hyötyä. 

Energiatehokkuutta voidaan parantaa monellakin tapaa aloittaen tiivisteiden tarkistuksesta älykkääseen lämmitykseen. Kodin energiankulutusta voi optimoida muun muassa sähkön tunnittaisen hiilidioksipäästöjen mukaan, mutta myös sähkön optimointi halvemmille tunneille tuo verrannollisesti myös päästövähennyksiä.

Toki sama lääke ei sovi kaikkialle. Jos kuitenkin kaikki Suomen asuinrakennukset investoisivat energiatehokkuuteen asumisessa, tämä voisi tarkoittaa lähes 10TWh:n säästöä vuodessa. Jo pelkästään kaukolämmitetyissä kiinteistöissä 15%:n lämmitysenergian säästö vastaa noin 1/3 kaikesta Suomen kivihiilen käytöstä lämmityksessä ja sähkön tuotannossa. Kun ottaa mukaan vielä muut lämmitystavat, energian säästöpotentiaali vastaisi vastaisi 170 000 suomalaisen vuosittaisia kokonaishiilidioksidipäästöjä riippuen energian tuotantomuodosta (vertaa Suomen hiilidioksidipäästöt asukasta kohden mm. täältä). 

Mikäli sinua kiinnostaa, miten oma taloyhtiösi voisi säästää energiaa, vieraile kiinteistön omistajille suunnatulla nettisivuillamme. Voit myös tallentaa yhteystietosi alla olevaan painikkeeseen ja lähetämme sinulle lisää tietoa.

Aurinkoista kevättä!

Sonja 

 

 

Sonja Salo kehittää Fourdegin energiatehokkuuspalvelua ja vastaa operatiivisesta johtamisesta. 

 

Back

Commenting

Title:
Comment:
Name: